Sellainen harvinainen herkku edessä kuin 4 peräkkäistä vapaapäivää. Näitä ei ole juurikaan viime vuosina osunut kohdalle. Niin ja nyt kun työantaja vaihtuu (tavallaan, vuokralta vakinaiseksi) niin ensi kesän lomat on kanttuvei. Suunnittelin, että olis ajeltu äitille viikonlopuksi, mutta nuo kelilupaukset kuulosti siltä että parempi kun mummu tulee junalla tänne. Turha lähteä sinne kun hän olisi kuitenkin mennyt seuraavaksi siskolle tuonne 80km päähän.

Mussukan kanssa on taas joku ihan vaaleanpunaisilla höyhenillä tanssimista -vaihe menossa, tai onhan se ollut semmoista liki koko ajan. Riitoja ei oikeastaan tule, pikku nalkutuskohtauksia lukuunottamatta (taas täällä sängyn päässä on kauhee kasa likasia vaatteita vaikka meillä on pyykkikorikin ja miksei noita likasia astioita voi laittaa suoraan koneeseen tms arkihömppää), jos joku alkaa nyppiä niin toinen kyllä huomaa sen heti ja asiat puhutaan (huom. puhutaan, ei huudeta, ei syytellä, ei jankuteta, ei kitistä) heti halki. Ja pakko myöntää että kammarin puolella taas kaikki sujuu aivan totaalisen hyvin :) jotenkin tämä on vaan niin erilaista kuin koskaan ennen. Ihanaa olla onnellinen.